Milloin voi tai kannattaa mennä vyöhyketerapeuttiseen vauvahierontaan?

Vauvahierontaan voi mennä jo 2 viikon ikäisenä ja suosittelenkin sitä kaikille vauvoille kohtuajasta ja synnytyksestä palautumiseen. Oli kyseessä sitten itkuinen ja haastellinen tai oireeton ja perustyytyväinen vauva. Aina vanhemmat eivät tiedä paremmasta, jos ovat tottuneet tilanteeseen ja kuulleet vauvan eri haasteiden olevan normaalia.

Oman kokemuksen mukaan "tempperamenttinen vauva" voikin tarkoittaa sitä, että vauvalla on epämukava olo jostain syystä, eikä kyse ole luonteenpiirteestä. Meidän kuopuksella syynä oli allergiat ja niistä johtuva atooppinen ihottuma. Kun niihin saatiin apua hieronnoista ja imetysdieetistä, kuoriutui vauvasta iloisempi ja paljon rennompi tyyppi. Vauvahyvinvoinnin ammattilaisena minulla on laaja osaaminen ja kokemus vauvan kehon tutkimisen, tarkentavien kysymysten ja havannoinnin kautta löytää syitä vauvan oireisiin ja helpottaa niitä tai jopa saada oireet loppumaan.

Etenkin raskauden loppuvaiheessa vauvan tila käy ahtaaksi ja aiheuttaa jumeja eri puolilla kehoa, usein niska voi olla huonossa asennossa. Myös pitkä tai nopea synnytys, perätila, imukupilla avustaminen tai väärä tarjonta voi tehdä vauvan kehoon kireyksiä. Rankasta synnytyksestä voi jäädä vauvan kehon muistiin stressiä aiheuttaen fyysisiä oireita. Hermosto jää "taistele ja pakene" -tilaan ja sitä kautta vaikuttaa vauvan oloon. Tällöin puhutaan vagushermon toimintahäiriöistä. Vagushermolla on tärkeä rooli useissa kehon toiminnoissa kuten ruuansulatuksessa, nielemisessä ja hengityksessä. Onneksi vyöhyketerapeuttisella vauvahieronnalla voidaan poistaa stressiä ja saada hermosto sekä keho toimimaan oikein.

Allamainitut asiat ovat hyviä syitä tuoda vauva vyöhyketerapeuttiseen vauvahierontaan:

REFLUKSIOIREET

Pulauttelu voi johtua esimerkiksi kireyksissä pään- ja niskanalueella, rintarangassa tai kireästä kielijänteestä. Toki äidin ruokavaliossa myös tietyt ruoka-aineet voivat aiheuttaa refluksioireita kuten lehmänmaito tai kananmuna.

VATSAVAIVAT

Ummetusta, ilmavaivoja tai liian aktiivista vatsantoimintaa voi helpottaa mm. suolistoa tai hermostoa tukevalla hieronnalla. Ilmavaivaisen vauvan kantelu, keinuttelu ja pystyasennossa pitäminen saa suolistokaasut liikkeelle. Imettävän äidin ruokavaliomuutoksillakin voi saada helpotusta vatsavaivoihin esimerkiksi jättämällä suklaan, sipulin tai palkokasvit pois hetkeksi. Jos joku ruoka aiheuttaa äidille oireita, se luultavasti aiheuttaa myös vauvalle oireita.

ITKUISUUS

Koliikki, synnytysstressi tai kehon kireydet voivat olla syynä itkuisuuteen. Rentouttavalla ja lempeällä käsittelyllä on mahdollista saada helpotusta itkuisuuteen, jolloin lopputuloksena on tyytyväisempi vauva. Alle kahden viikon ikäisen vauvan jatkuva kipuitku, joka herättää keskellä yötä, on epänormaalia ja syy kannattaa selvittää.

JÄYKKYYS

Vauvan EI kuulu olla jäntevä jäpikkä vaan rento perunasäkki. Toispuoleisuus esim. pään kääntäminen vain toiselle puolelle kertoo kireyksistä keholla, tai jos vastasyntynyt vauva yrittää kannatella itse päätään, on aika tulla hierontaan.

IMETYSHAASTEET

Imetyksen ei kuulu sattua. Kehon ja suun sekä pään alueen kireydet ovat usein syynä imetyskipuun. Myös rintaraivo tai -lakkoilu voi johtua kireyksistä.

HIDAS MOTORINEN KEHITYS

Liikkumaan lähteminen voi olla epämukavaa, jos johonkin kehoon sattuu tai jostain kiristää. Niskan, lantion jumit ja yleensäkin kireydet eri puolilla kehoa voivan hidastaa liikkeelle lähtemistä.

ALLERGIAT JA IHOTTUMAT

Koko kehon hieronnalla ja vyöhyketerapeuttisia heijastepisteitä käsittelemällä on mahdollista saada helpotusta myös allergioihin ja ihottumiin. Parhaimmassa tapauksessa esimerkiksi atooppinen ihottuma voi helpottaa ja kortisonivoiteiden käytöstä päästä jopa eroon.

UNIHAASTEET

Uneen voi vaikuttaa monikin asia ja usein hermosto käy ylikierroksilla. Kyse voi olla myös esim. allergiasta, läheisyyden kaipuusta, kehitysvaiheista tai vaikka jostakin yllä mainituista oireista sekä haasteista.

Jokainen vauva hoidetaan vauvantahtisesti ja yksilöllisesti alkuhaastattelun perusteella sekä vauvan kehoa tutkimalla ja havainnoimalla. Vauvan vanhemmille annetaan aina helposti toteutettavat kotihoito-ohjeet, joka tukee haluttua lopputulosta. Suosittelen lähtökohtaisesti 3-5 kerran hoitosarjaa, mutta joskus kerta tai parikin voi riittää. Mitä kipeämpi vauva, sitä enemmän hoitokertoja tarvitaan <3

// Henni Oranen